Can't wake up in sweat, 'cause it ain't over yet

Olen ystäväni Jennin kanssa valtavassa vanhassa kartanossa. Kävelemme ensin pölyisen pimeän pohjakerroksen läpi, jossa on valtava oleskeluhuone ja ruokasali. Kuljemme narisevia portaita yläkertaan jossa sijaitsee makuuhuoneet. Availemme laatikoita ja kaappeja etsien jotain. Löydämme vain helmiä ja korurasioita joissa on ohuita kultaketjuja. Ei se mitä etsimme. Päätämme kuitenkin ottaa joitakin aarteita mukaamme. Kuulemme ääntä ja menemme äkkiä piiloon. Vanhan naisen muotoinen hahmo näkyy käytävässä. Se ei nähtävästi huomannut meitä, koska se vain haahuilee ympäri yläkertaa. Kun näen hahmon lähempää melkein huudahdan.. Tuo vanha nainen ei olekaan mikään tavallinen vanha nainen vaan zombi. Oikeastaan vain luuranko josta roikkuu mädäntyneitä lihanpaloja ja pölyisiä vaateriekaleita. Jonkun aikaa haahuiltuaan zombi ottaa taulunkehyksestä kiinni ja se onkin saranoilla kiinni seinässä, ja taulun takana on kassakaappi. Vilkuilen zombin selän takaa kassakaapin numeroyhdistelmän ja odotan että zombi häipyisi..


Tässä vaiheessa herään enkä vieläkään tiedä mitä oikein etsimme. Tämmöinen uni tuli nähtyä viime yönä. Oon nähnyt joka yö kaikkia erilaisia outoja unia, toi nyt oli vielä suht normaali. Ja näen yleensä monta unta per yö.

Zombeja oli mun unessa edellisyönäkin.. Olin metsän keskellä järven jäällä, ja muutama karhu jahtas mua (semmosia karhuja ku Topissa ja Tessussa, hui!), ja väistelin niitä ja liukastelin pitkin jäätä. Sitten ne karhut aisti jotain ja lähti peloissaan karkuun, ja mäkin mietin että ounou mitä vielä pahempaa vois olla luvassa ja menin nopeasti metsästäjänmökkiin piiloon. Ja sieltä tuli lauma pelottavia iljettäviä zombeja, jotka nuuskivat ilmaa kuin aistien että täällä on käynyt ihmisiä. Mutta minäpä olin unohtanut ranteessani roikkuvan taskulampun päälle, ja niinpä ne näkevät valon ikkunasta ja tunkeutuvat mökkiin ja ilmeisesti kuolen, mutta sitten se olikin vaan pleikkapeli ja game over. Olen mökissä pelaamassa ja kanssani on 10-vuotias pikkuveljeni. Sitten huomaan että olenkin ihan samassa mökissä kuin mikä pelissä on ja katson ikkunasta ulos ja yhtäkkiä siihen ilmaantuu zombin pelottavasti tuijottava naama. Tässä vaiheessa säikähdin aikas paljon ja heräsin :D Viime aikoina on ollu vähän loogisempia unia kun yleensä niissä ei oo mitään päätä eikä häntää, mut näissä on ollu sentään joku tarina. Ja useimmiten unet ovat niin todentuntuisia etten tajua että näen unta mutta pystyn itse vaikuttamaan asioihin mitä unessa tapahtuu.


Vielä enemmän ihmettelen että kun oon ihan hereillä mielestäni ja makaan sängyssä silmät auki mutta silti tulee semmosia unenkaltasia mielikuvia päähän. Tänään aamulla vanha ystäväni joi mukista juomaa jonka sanoi olevan tosi hyvää ja neuvoi reseptin: maitoa, hiivaa ja bodateelisesti puhdasta siirappia. Kyllä, luit oikein. Eikä minullakaan ole mitään hajua mitä se on. Mutta tämmöisen "valveunen" kumminkin näin, ja melkein heti täytyi googlettaa onko semmoista sanaa kuin bodateelinen edes olemassa x)


On jo pitempään ollu tarkoitus aloittaa unipäiväkirjan pitämistä.. koska muistan ne unet aina kun herään mutta suht pian unohdan ne. Mun mielestä nää unijutut on mielenkiintoisia, vaikka ne onki ihan alitajunnan tuotosta ja fiktiota, niin mulla ainakin välillä ne kertoo jotain jostain mun mieltä painavista jutuista.. Ja kertoo mitä mä oikeesti pelkään, mun pahimmat painajaiset on semmosia missä mun pikkuveljelle tapahtuu jotain. Zombeja on vähän paha oikeasti pelätä kun niitä ei oo olemassa mut tosta ekasta unesta vois päätellä että pelkään äkäsiä mummoja ;D karhuja aloin pelätä siitä lähtien ku luin uutisen että venäläinen tyttö oli puhunu äitinsä kanssa puhelimessa samalla ku karhu oli syöny sen tytön sisuksia.. hyh.


Minkäslaisia unia te yleensä näätte vai näättekö ollenkaan?